F-Rallisarja

Uutiset

Joni Hiipakka, Hiipakan Joni – sarjan raikulipoika!


03.11.2017

Nyt putkahti sellainen juttu ja sellaasella murtehella, jottei tohdi editoida. Siinä on seikkaperäinen selostus miehestä ja urasta. Toki sen verran on sanottava, että kun Joni Hiipakka tuli mukaan F-Cupiin vuonna 2013, sen kyllä huomasi. Suorasanainen, huumorintajuinen BMW-pilotti, joka oli heti tähti. Joni lähtee kokeilemaan kykyjään nuottiluokkaan tutulla BMW M3:lla. Mutta niin kuin sanoin, annetaan Joni itse kertoa omalla kielellään. Mies, joka näkyy ja jonka kuulee varsinainen Jurvan kynäilijä!

 

Mitä teet työksesi, ikä, paikkakunta missä asut?

Ammatiltani oon yrittäjä ja ikää on 38v, vaikka tukka on jo viimeestä väriä ottanukki. Asun Jurvassa, täs Kurikan kaupungin vieres.

Yritykseni on PME-Control Oy, joka suorittaa polttonesteen mittauslaitteiden sekä vaakalaitteiden varmennuksia. Varmennus sana tarkoottaa näiden mittauslaitteiden tarkkuuden tutkimista. Tyypillisiä tarkastuskohteita ovat huoltoasemien jakelumittarit sekä erilaiset kauppaliikkeet vaakalaitteineen. Asiakaskuntaan kuuluu erikoosemmakki kohteet, niinku lentokentät joissa aviation suurtehomittareita, öljyterminaalit, jalostamot ja säiliöautot.

   

Miksi aikanaan innostuit autourheilusta?  

Mulla oli eka peltoauto Opel Kadet B siinä 12v ikääsenä naapurin poijan kans, ja mopo tiätysti palio ennemmin. Oli monta muutakin autoa ennen kortin saantia, ja remonttia vähintään riittävästi.

 

 

 Fiat 131 2,0TC endurance auto, vuosi  2002.

 

Ku menin ammattikouluun, nii valittin autopualen ja siältä tuli ihan päivänvalon kestävät paperit. Tän jäläkeen hain Jalasjärven aikuiskoulutus keskukseen opiskelemaan moottorikoneistajaksi ja sieltä tuli oikeen priimapaprut ku ne hommat kiinnosti rajusti. Tarjosivat nuorelle innokkaalle yllättäin työpaikkaa, ja lopulta jatko-opintojen kautta musta tulikin opettaja.

Ei semmonen pelkästään kirjaviisas opettaja, ku sain huomautuksenki että tarviis vähä enemmän olla luokkahuoneen puolellaki kirjojen kans, eikä koko aikaa hiomon puolella käytännön töis.  Moottorien koneistus, sekä viritystyöt kuuluivat yhä enemmän ohjelmaan seuraavina vuosina.  Tehtiin seuraavan 9 vuoden aikana pirusti moottoritöitä kaikilla koneistamisen osa-alueilla. Kansityöt, virtausmittaukset, sylinteriporaukset, putkitukset, linjaporaukset alumiinihitsaukset, kampiakselihionnat, iskunmuutokset, särötarkastukset, sovitus-ja kokoonpanotyöt jne.. Kaikki näihin liityvät työt tuli tutuksi, kun asiakkaille ja omiin projekteihin tehtiin aktiivisten opiskelijoiden kanssa perinteisiä sekä erikoisia kilpaosien koneistustöitä ympäri maakuntaa.

 

 Lancia Delta HF 4WD, vuosi 2003

 

Vuonna -02 hommasin ekan jokkis auton. Hetipian myös ekan sprintti auton, joka oli legendaarinen Lancia Delta 4WD. Yritin ajaa Lancialla kisoja, mutta ekan vuoden jälkeen kun se oli aina romuna nii loppu rahat ja myin auton. Vuatta myöhemmin ajoon pari rallisprinttiä vuokraamallani Opel Asconalla sekä Ford Escort Mk2:lla sekä Volvo 242:lla joilla yhteensä 4 kisaa. Lähes kaikki onnistu komeesti junnuissa, ja vauhtia tuntui löytyvän ihan kärkipaikoille. Kaverien kans ajettiin myös suosittua endurancea, eli kestävyysajoa Volvoilla, kun onhan meidän kylällä iso moottorirata eli Botniaring.

 

 

 Ford Escort RS, vuosi 2004. Auton omistaja oli J-P Nätkinniemi

 

Sitte tuli noin 5 vuoden tauko motorsportissa ku homma ei vaan huvittanu. Ajan kuluessa piti kuitenki uurestaan päästä taas kilpurin rattiin.

 

 Vuonna 2012 hommasin ihan perus F-ryhmän BMW 325:n. Eka rallini oli pohjanmaa ralli joka oli tuolloin myös F-Cup kisa. Ajoin junnujen lisäluokassa jossa oli 31 kuskia, A ja B-junnut samassa. Kisa meni ihan tajuttoman hyvin kartturini Pasi Nätkinniemen kanssa, kunnes viimeisellä pätkällä vetäsin auton nurin kolmannelta sijalta Orisbergin pätkällä. Tämän jälkeen auto rempattiin päätinkin ilimoottautua ekaan F-Cup kauteeni joka oli siis 2013.

 

Parhaita saavutuksia ja yksi mukavimpia muistoja ”äffästä”:

Eka kauteni F-cup:ssa B-junnuna alkoi Mäntsälässä -13. Tuolloin kilpailijoita oli mukana 232 autokuntaa, ja minä kartturini Arto Rantalan kanssa startattiin luokkamme seittemäntenä, numerolla 179. Olin kyllä valmistautunu kisaan hyvin, mutta epävarmuus ja kokemattomuus tietysti teki jännitystä jo viikkoa ennen kisaa. Täysillä yritin ajaa koko päivän, eikä ”poistumiset” taaskaan ollu kaukana. Ku lopulta tultihin maaliin, meillä ei ollut tarkkaa tietoa sijoituksesta, eikä juuri EK tuloksistakaan. Saavuttiin maalialueelle niin puhelimeen tuli onnitteluviestejä, mutta kukaan ei siinä huomannut kertoa että mikä se sijoitus oli?  Pian joku soitti ja kertoo että voitettiin B-junnujen yleiskilpailu! Samalla meitä jo ohjattiinki parc ferme alueelle johon otettiin kolme nopeinta autokuntaa. ”Voee helevetti on se kait totta, vai hä?” kysyin Artolta ja se meinas että ”joo poka voitettiin, niin ne sanoo ku huollosta soittivat”.

 

Kyllä oli pikkuusen hymy herkäs ja ansaittu miähekäs olo!  

Rajun vastuksen kisassa tarjosi nykyään ammattilaisena ajava Teemu Suninen, jonka voitin tuolloin 5,7 sekunnilla tässä kilpailussa. Teemu aloitti ralliuransa tästä äffän kisasta. Nyt on upeasti edennyt urallaan ja menossa ympäri maailmaa WRC autojen ratissa. Tää on syytä muistaa, ku äffästä maailmalle ponnistaneita tuumataan. Loppukausi ajettiin melkeen iliman tekniikkamurheeta. Kuuresta osakilipaalusta tuli huimat 4 ykköstä, yks 17 tila ja yks keskenmeno vesiletkun pärkyämiseen kärkipaikalta Lahden osakilpailussa. Kauren lopus sarjasijootus oli komiasti toinen, ku Suninen voitti mestaruuden.

 

 

  BMW 325, vuosi 2013

 

 

Kehittyminen kuljettana:

Oon aina ollu kilipailuhenkinen. Kun aloitan jonkin kisahomman, niin melkosen täysillä sitä on sitte tehty. Nuorempana on tullu harrastettua Han Moo Do itsepuolustuslajia josta hyllyn päällä SM kultamitali. Seuraavaksi tuli haulikkoammunta josta nuorten A-trap SM sijoituksena kuudes. Tämän jälkeen alotin autourheilun, ja myös moottoripyörällä ajoin kansallisia kiihdytyskilpailuja, ilokaasulla maustetulla Suzuki Hayabusalla. On tullu useita kippoja, kun olin SM sarjan ulkopuolisista drag race kuskeista tän maan nopeimpia suhareita tuolloin. Varttimaililla paras aikani noissa karkeloissa on 8,86 sekuntia.

 

 Suzuki Hayabusa Gen2, vuosi 2010

Oon vahvasti sitä mieltä, että myös ralliautoilussa menestyminen ja kehittyminen lähtee ihan siitä tallin kaffipöydän äärestä. Siinä ne ideat tuloo auton kehittämisestä aina kisapäivän starttiin asti. Täytyy ymmärtää, tai eres yrittää ymmärtää miksi joku systeemi toimii paremmin näin kuin noin. Lopulta, vaikka auto olis kuinka hyvä, täytyy sillä pystyä myös ajamaan kovaa. Mä käyn yleensä ennen isoa kisaa reenaamas muutaman vedon noin 3-4 päivää ennemmin. Reenit ajan vähintään täysillä, muuten on turha mennäkkää. Isona vaikuttajana omaan kisasuorituksen pirän itsekriittisyyttä ajamiseen. Jarrupaikat, linjanhaku ja sopiva sähköisyys tuo vauhtia hommaan, eikä saa jarrutella huvikseen.

 

 Moottorihommia kisakausien välissä.

 

Autoni huollot ja muun rakentamisen teen itse, sekä kavereistani koostuvan Dragon tiimin kanssa. Tämä huoltoporukka antaa valtavan määrän lisäpotkua hommaan myös huonojen kisareissujen jälkeen, ja tästä kuuluu heille torella isoo kiitos!

Oon mä välillä onnistunukki kisois, mutta emmä mikää rallin jumala ole. Ihan samaa minuuttivelliä voisilimän kans syön ku muutki ralliukot ja akat.

 

Miksi päätit lähteä F-Rallisarjaan:

Kyllä tuota tuumattiin kartturini Pasi Penttilän kans..Tän sarjan kisat tarjoaa yleisesti hyvät tiepinnat ja hyvän määrän kisakumppaneita. Kilipaalut on kuluiltaan kohtuullisempia ku vertaa SM- sarjaan tai Suomi Cup:iin. Ei tästä ilimaasta hommaa saa vaikka mitä tekis, mutta rallia lajina aatellen kuitenki. Yllättyyn positiivisesti kun mukaan saatiin myös nuottiluokka, ja että siihen voi ilmottautua myös B-junnut ku nuottikoulu on suoritettu. Kaikki nämä kilpurit on kalliita vehkeitä, nii itte tykkään että ei tarvi pakosta ihan tuurilla ampua nypyn yli ku nuotista vetää.

 ”Äffän” nuottikisa on kevyempi paketti ku yleensä on totuttu vaikka SM-ralleissa, ja se vaikutti mun päätökseen lähteä sarjaan. Nyt sielä on viä puhdasta rahaakin kaudenpäätteeksi nopeimmille luokissaan. Ja onhan se kato ku, äffä on kuiteski äffä, siitä yleisö tykkää.Tärkein juttu on, että me lähretään pitään hauskaa kisoihin, ja se tuskin tulee muuttumaan niin kauan ku ajetaan.

 

 Joni ja Pasi, aina rajulla huumorilla matkassa.

 

Tavoite kaudella 2018:

Tavoitteena olla sarjassa viiden nipussa, ja podiumilla vaikka joka reissulla. Tarkotus oppia nuotista ajamisen taidot. Tavoite on kova mutta sen pitääkin olla. Muuten alkaa kopissa otteet puutumaan. Rallifanit on tärkeitä meille, ja niitä koitetaan viihdyttää pätkän varrella.

 

Terveiset kisakumppaneille:

Mä kyllä haastan ens vuoden sarjaan kaikki joilla äffälaisiä makaa tallissa. Autot tykkää siitä että niillä ajetaan. Mennään vetämään ovi edellä ja nauttimaan hienoista kisoista. Nostetaan porukalla sarja jälleen huippusuosioon joka sektorilla. Lisäksi haastan yrityksiä ottamaan yhteyttä mainospaikka-asioilla sarjan koordinaattoriin. Tässä olisi oikeesti hyvä paikka tuoda esille yrityksesi näkyvyyttä F-rallisarjan web.sivuilla ja sosiaalisessa mediassa.    

 

Tukijoukoissa mukana:

Co-Automation Oy, Kaivuu ja maansiirto Jari Korpela Oy, Luotto Huollot Oy, Motoforest Oy, Jurvan Koneistus Oy, Lilli Vaaput, Lakeuden puhdistuspalvelut Oy, DRT Senior Support Team ja PME-Control Oy.

 

Pääkuva: Toivakka-ralli 2017, Riihivuori (kuvaaja Marko Kyöstilä).


Takaisin uutisiin